Eilen oli ihana päivä:

poikamme pääsi ripille.

Lähes kaikki sukulaiset,

kummit ja ystävät

pääsivät mukaan

juhlimaan kanssamme

tärkeää päivää poikamme

elämässä.

Minun päiväni pelasti

erityisesti Tuulan tekemät

ihanat herkut, mm. täyte-

kakut.

Jälleen kerran on ihanaa

huomata, miten saa olla

onnellinen ympärillä

olevasta suvun jäsenistä.

Lausuin juhlassa pojalle

ihanan runon, jonka on

kirjoittanut Geert Bogaird.

Runo lapselle

Sinut on kannettu elämään sitä varten

että Sinusta tulisi vapaa,

Sinä tulit sitä varten, että kävelisit.

Nuoran, joka sitoi Sinut äitisi ruumiisen,

täytyi katketa, että Sinä itse voisit elää.

Me emme milloinkaan saa unohtaa,

että emme omista Sinua vaan

Sinä olet saanut meidät

opastajiksi, suojelemaan Sinua

ahdistukselta,

kertomaan Sinulle, ettei meitä

pelota, kun ukkonen jyrisee,

laulamaan yöllä Sinun kanssasi.

Me katselemme Sinua kun leikit,

hymyilemme toisillemme, kun olet

uponnut kaikkeen mitä näet ja teet.

Vähitellen näemme Sinun tulevan siksi mikä olet.

Me pidämme tietä auki onnellesi

ja koetamme huolehtia, että Sinusta tulisi

oma itsesi, ei jotain mitä me tahtoisimme.

Sinulla on paljon kysymistä.

Kun kysyt Jumalasta, me kerromme Sinulle

Jeesuksesta.

Kun kysyt mistä olet tullut, me

kerromme rakkauden maailmasta.

Kerran jätät meidät.

Se Sinun on tehtävä.

Sinun on edettävä omaa tietäsi päähän saakka.

Emmekä pysty ainaisesti toimimaan puolestasi.

Sinun ei ole määrä tulla meiksi,

Sinun pitää tulla siksi mikä itse olet.

Sinun pitää kulkea omaan suuntaasi, omia polkujasi.

Mutta kaiken aikaa elät meissä, meidän toivossamme,

kaiken aikaa ilmestyt rukouksiimme.

Me toivomme, että kasvaisit täyteen mittaasi,

eläisit keskellä luomisen voimia,

vaeltaisit anteeksiantamuksen valossa

odottaen Valtakuntaa.

Mene siis - Sinun on mentävä.

Se on käsky - ja lupaus.

Mene - rauhassa.

*******************

Kiitollisena eilisestä päivästä !