Meillä on tapaaminen
poliisin kanssa ensi
viikon maanantaina
(07.09.)
Ajatukset heittää
todella laidasta
laitaan.
Tänään menemme vielä
lääkärille näyttämään
polvea, on niin turvok-
sissa ja poikani sattui
vielä sanomaan ettei mol.
polvista otettu edes
röntgen kuvia!!
En voi ymmärtää millään,
miten tämä on edes mahdollista!
Poika vielä haluaa lähteä
luokkaretkelle, saa nähdä
mitä lääkäri tähän nyt sanoo.
Kirjoitan tähän samalla runon,
jonka on kirjoittanut muistaakseni
Maaria Leinonen:
" Ilo sen pitäisi olla
jokaisen uuden aamun
valon määrästä riippumatta
pilvinen tai aurinkoinen
sinihärmäinen
epätoivon harmaa
mikä tahansa
mutta uusi päivä
mahdollisuuksia täysi!
Ehkä juuri tämä on se päivä
jota et koskaan unohda
jonka jälkeen kaikki on toisin ."
*******************************
Huomaan itsekin ajavani autolla
ihan eri tavalla nyt.
Ja poikani halailee
herkemmin, on kuitenkin
tapahtuma ottanut koville.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin
se, että pystyy puhumaan ja
kertaamaan onnettomuutta aina
uudelleen ja uudelleen, mikä
on minusta hyvin tärkeää.
Hyvää maanantai päivää!
5 kommenttia:
Hei!
Anteeksi, että vasta nyt pääsen lukemaan postaustasi!
Olen järkyttynyt ja samalla helpottunut puolestanne!!! Kyyneleet tulivat väkisin minunkin poskilleni, kun luin edellistä postaustasi!
Helpottunut olen siksi, että pojat selviävät!!!! Suojelusenkelit olivat mukana, KIITOS siitä Luojalle!!!
Tuollaiset uutiset ovat juuri niitä kaikkein pahimpia, mitä voi kuulla!!!Onneksi nyt on kaikki hyvin ja teillä on ihania ystäviä!!!
Välillä meitä ihmisiä koetellaan eri tavoin, mutta yritetään muistaa, että kaikki, ihan kaikki on Korekeimman kädessä!!!Ja Isä kestää meidän epävarmuuden, syyttelyn ja vihastumisemmekin! Mikä ihana asia ymmärtää!!
Siunausta teille kaikille ja pojallesi edelleen enkeitä vierelle!!!
Halauksin, Marge
Hui, kylläpäs täällä oli järkyttäviä tapahtumia...en olekkaan käynyt täällä pitkään aikaan lueskelemassa...No, toivotaan että asiat järjestyvät parhain päin ja poikasi paranee.
Voikaa hyvin T.Marianne
Kyllä oli suojelusenkelit liikkeellä, kun onneksi pojallesi ei käynyt pahemmin :) Osuin blogiisi ja nauratti, kun profiilissa mainitsit lemppari elokuvaksesi juuri ne, joista itsekkin tykkään :) Mukavaa syksyn jatkoa <3
Ihan kyyneleet silmissä luin...todellakin ei ollut aika lähteä, taivaan enkelit kannattelivat lastasi. Voimia sinne ja pikaista polvenkin paranemista vaikka sydän tokenee hitaammin.
<3 Halit Mimmulilta
Hei vielä!
Minulla olisi jotain sinulle kuuluvaa blogissani...;)
Lähetä kommentti