Kaipuu suuri mieleni täyttää,
en tiedä,
mitä mä kaipaan.
En ymmärrä tätä elämää.
En tiedä mistä johtuu,
tää minun sieluni tyhjyys.
En nää luonnon elämää,
on ympärilläni pimeä synkkyys.
Mikä on paikkani täällä,
tahdon olla se miksi Luoja mun loi.
Tahdon tulla siksi, miksi Luoja toivoi.
Tie pitkä on,
mä heikko, sorrunko siellä.
En, mä tahdon taistella elämän tiellä.
Miksi lienen tänne maailmaan syntynyt,
vastaa mulle elämä, mitä teen täällä nyt.
Voi, jos joskus oppisin tuntemaan,
mikä on paikkani päällä tämän maan.
- Antti Tikkanen -
Hiljaisuuden lauluja, toim. L. Turunen
Kuva: Martta Wendelin, googlehaku.
2 kommenttia:
Eilisen ja taman paivan tekstit on ihan kuin omiani - varmaan myos moni muu tuntee ne omikseen.
Ihanaa tata viikkoa!!!!
Ihania, koskettavia sanoja! Kiitos vierailustasi blogissani. Ymmärrän sinua...ainakin osittain mitä kirjoitit siellä. Olen jossain elämän vaiheessa kokenut samaa. Kunnes elämä opetti minulle vuosien varrella: Tärkeimpänä, Pidä itsestäsi huolta. Anna kaikkien tunteiden tulla ja mennä. Ne kaikkein hankalimmat ja surullisimmat. Sieltä löysin oman elämäni, oman tahtoni ja sen mitä todella olen. Tee niitä asioita mikä tuottaa iloa ja mistä nautin. Siitä saa voimaa elämään.
Voimaa sinulle elämääsi ja iloa tähän päivään!
Lähetä kommentti