sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Tämän päivän ajatuksia...




* Mieheni sai tietää viime viikolla, että töitä on enää puolisen vuotta,

hän vain ottaa äärettömän raskaasti, ja se on vaikeuttanut elämäämme

kotona aika lailla.

* On muutenkin tapahtunut liian paljon nyt vuoden sisällä, itse otan

rauhallisemmin muttei isäntä.

* Onneksi isäntä lähti mökille. Poikani meni kaverin luokse pelaamaan

pelejä (kävin tarkistamassa parisen kertaa katsomassa millainen on

pojan kunto), olen yksin viettänyt viikonlopun kotona; kuitenkaan

saamatta mitään aikaiseksi.

* Lukenut ihania, onnellisia blogeja...

* Tänään sain uuden lukijan, mikä ilahduttaa minua nyt vaikeana

aikana elämässäni, lämmin kiitos Sannalle Toukokallioon.

* Runotalon ihanista runoista saan voimaa, kirjoitan nyt niistä yhden:

Ihmeellinen matka

kohti sieluni kotia

on alkanut.

- Runotalo -

* Kaunis runo, joka sopii minulle nyt niin hyvin!

* Hyvää sunnuntai päivää Sinulle, lukijani.

t. Salaisen puutarhan emäntä

5 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Salainen puutarhani, jos runot voimaannuttavat sinua, niin tiedoksi, että minulla on hiljaisuuden blogi nimeltään Lumikarpalo, jossa vain kuvia, runoja ja sitaatteja,mietelauseita. Se ei etsi suosiota ja se on retriitti myös minulle. Pääblogissani on joskus kova tahti, toki kiinnostvaia kirjoja, mutta ei siellä mitään rauhaa ole;-)

Ja tämän ojennan nyt sinulle. Lue se myös miehellesi, kun hän tulee kotiin:

Road Map

Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä
hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä et löydä perille.

- Tommy Tabermann -

Jaksamista!

Runotalon Sari kirjoitti...

Sattumalta huomasin runoni ja miten kerrot saaneesi voimaa runoistani. Uskon sen, sillä itse olen aikoinaan aloittanut runojen kirjoittamisen juuri saadakseni voimaa ja selvitäkseni vaikeista ajoista. Kiitos, kun kirjoitit runoni blogiisi - annoit uskoa minulle minun elämän polulleni. Ajatuksissani lähetän sinulle paljon lämpimiä ajatuksia hymyn kera. Luota elämään, kaikella on aina tarkoituksensa.

Anonyymi kirjoitti...

Voimahalaus sinulle. Joskus sitä seisoo tien risteyksessä ja kumpaankin suuntaan on vaikea lähteä....ratkaisu odotuttaa itseään.
-arja-

Ida Maria kirjoitti...

Iloa, onnea, valoa, taikaa, rakkautta seka terveytta toivon sinulle. <3

kaapo kirjoitti...

Satuin törmäämään pinterestissä Wendelin tallennuksen yhteydessä tähän blogiin . Kukat kertovat paremmin kuin lausunta. Harrastan lausuntaa ja tuo pudotti
lisää maan pinnalle. Vaimoni kun on sanonut lausunnasta, että se on sellaista ohutta yläpilveä.
Illalla mökillä kerroin tytöille ja 4 v pojalle lapsuudenkokemuksiani ja luin mielisatuani Itsekäs jättiläinen. Lisäksi pari satua Liisa Laulajaisen kirjasta Vesilinnun sydän. Tytöt ovat 6, 9 ja 10 vuotiaita. tuon kirjan nimisadun luettuani nuorin sanoi: Oi, ukki miten ihana kertomus. Nelivuotias oli siinä sivussa vaivihkaa nukahtanut selkäni takana. Lopuksi tytöt pyysivät vielä kertomaan jonkin oman kommelluksen valot sammutettuna. Olipa
palkitsevaa. Tuosata pikku makuuhuoneesta ei kuulunut tuon jälkeen mitään ääniä. Tämä ei nyt ollut oikeastaan kommentti blogin kirjoituksiin, mutta ajattelin täällä olevan ymmärrystä höpertyvälle ukki-käpppänälle.