Lukuisista yrityksistäni huolimatta en nyt onnistu saamaan kuvia koneelle. Kävin Puolassa ensimmäisen kerran 1980- luvulla ja sen jälkeen olen aina halunnut matkustaa Puolaan. Kirjoitan muistelmia sieltä täältä.
Ensimmäinen kerta oli hyvin liikuttava, lähdin hiihtolomaa viettämään lentoteitse Varsovaan. Perheystävät oli vastassa ja heti lentokentällä oli "suuri ongelma", minkä puolalaiset heti osasivat ratkaista: oli laskettelusukset ja sauvat mukana johon he eivät osanneet varautua. He keksivät nopean ratkaisun : miehet ottivat omat vyöt esiin, ja niillä saatiin katolle sukset sauvoineen kiinnitettyä ja niin matka kohti Bielsko-Bialaa alkoi. Ja miehillä tippuvat housut...
Silloin Bielsko-Bialassa oli vielä ruokajonot, ja minä ulkomaalaisena tai turistina olisin saanut ohitettua jonon, siihen en suostunut. Halusin näin kunnioittaa puolalaisia ystäviäni. Minulle oli uutta jo silloin, että kaupat oli ympäri vuorokauden auki, samoin apteekit (ellen muista nyt väärin). Suihkuvettä saatiin, jos laittoi poletin ja kaasu lämmitti veden. Silloin opin ymmärtämään, kuinka hyvin on asiat itselläni. Piti matkustaa Puolaan asti oivaltaakseni.
Vaikeinta oli ymmärtää, kuinka kaupan tiskit olivat lähes tyhjiä mutta minulle olisi heti järjestynyt ruoan osto. Muistan kuinka puolalaiset seisoivat tuntikausia, ja tuijottivat minua paheksuen kun saavuin kauppaan. Myös Coca colan osto järjestyi heti, ystäväni pyynnöstä ostin heidän lapsilleen, voi sitä suunnatonta ystävien ylpeyttä... Coca colan osto oli ainut mihinkä suostuin käyttäessäni hyväkseni.
Eräänä iltana meidän perheystävät ilmoitti, että menevät aamuviideltä kauppaan jonoon ostaakseen eläviä kanoja. Aamuinen yllätys odotti minua, kun menin vessaan: Kylpyammeessa oli kymmenen- kaksitoista kanaa vedessä kellumassa ( he olivat tuoneet elävät kanat kotiinsa ja ... ) Onneksi en nähnyt, en ehkä olisi pystynyt syömäänkään. Ensin aloitimme tomaattikeitolla, mikä oli huippuhyvää, vieläkään en ole onnistunut saamaan yhtä hyvää kuin tuolloin saatua. Sitten oli vuorossa pääruokana broilerkyljykset perunoineen ja salaatteineen. Otin salaa raakaa votkaa, etten vain saisi salmonellaa MUTTA tapahtuikin aivan taivaallinen ruokaelämys: broiler oli niin mehevää ja oikein suli suussa. Minua vain niin harmitti, kun valitsin kaikkein pienimmän broilerin!
Mitä minä olen oppinut puolalaiststa ystävistäni 1980 alkaen:
- he ovat aitoja ihmisiä
- vähäisestä rahatilanteestaan huolimatta pöytä oli täynnä ruokaa
- ovat hartaita katolisia ihmisiä
- ihmettelin erästä asiaa: jos joudut sairaalaan, ota mukaan ruskea kirjekuori, jotta toimeenpiteestäsi
tulisi jotakin ( en tiedä onko vielä tänä päivänä )
- puolalainen ruokapöydässä: juo raaka votkalasillinen kerralla tyhjäksi niin olet ystävä hänelle
- kun uskalsin kysyä onko Puola kommunistinen maa niin ystävä lainasi Josif Stalinin lausahdusta:
Kommunismin tuominen Puolaan on kuin lehmää satuloisi.
- Olen aina rakastanut käydä kirkoissa ympäri maailman, Puolan katoliset kirkot poikkeavat siinä:
seinät on täynnä mm. kainalosauvoja...
- erään asian opin: puolalaiset RAKASTAVAT lapsiaan, sen näin itse
Halusin nyt aloittaa ensin Bielsko-Bialasta, tavallaan on minun hiljainen In memoriam -kirjoitukseni rakkaalle ystävättärelleni Janinalle, joka on nukkunut pois sairastettuaan monta vuotta syöpää. Hänen miehensä hoiti hänet monen vuoden ajan. Janinalla oli kovempi elämä, kuin minulla. Mutta ei koskaan valittanut, oli sanoisinko hyvin ylpeä puolalaisuudestaan. Oli aina keittiössä tekemässä ruokaa alusta alkaen, ja varovaisesti yritin esittää apuani keittiössä. Huomasin itse kuinka taitava ruoan laittaja Janina oli. Kaikki ruoka tehtiin itse- tyyliin. Sain osallistua esim. salaatin tekoon.
Rakas muisto pulpahtaa esiin: meidän kahdenkeskiset keskustelut kahvilassa. Nämä hetket oli oikein luksusta erityisesti Janinalle, jolla ei ollut varaa käydä. Olen onnellinen, kun sain mahdollisuuden tarjota.
Meillä kotona on olohuoneen nurkassa puolalainen taulu, jonka pitäisi suojella kotiamme.
Haluan lähivuosina päästä käymään hänen haudallaan.
Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.
Drogi Janina, dzie,kuje,
Salaisen puutarhan emäntä
Jk. Seuraavaksi Krakova
Sama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti