sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kaalilaatikon teon oppimisessa ...


Olin eilen rakkaan Tuulan luona, ja hän opetti minulle kuinka tehdään perinteistä

kaalilaatikkoa.

Olen aina kaivannut sitä hyvää makua, mitä kaalilaatikossa on,  ja nyt minulle on

selvinnyt pari seikkaa:

olen laittanut liian vähän nestettä (vettä) ja siirappi on puuttunut. Kuulin samalla,

että kaalia ei tule ostaa puolikkaana vaan kokonaisena:)

Porkkanaa ja riisiäkin laitettiin mukaan kaalilaatikkoon. Sain samalla kuulla kuinka

heillä on tehty esim. karjalanpaistia. Minun äitini ei ole koskaan ollut mikään hyvä

ruoanlaittaja ja olen itse opetellut tekemään ruokaa oman kantapään kautta.

Äiti on mökillä ollessaan aina leiponut pullaa muttei kotonaan.

Minusta on niin ihanaa saada suvun ruokaperinteitä.

Vielä aion kysyä isän siskolta, josko hänelläkin olisi mummini ruokareseptejä.

Ihan tulee mieleen mummini tekemä vispipuuro tai raparperikiisseli, joka aina odotti

minua kun, pääsin koulusta.

Kotiini muutti myös Tuulan maalaama taulu, aivan ihana akvarelli taulu ja löysi heti

paikkansa kodissamme.  Kiitos kauniista taulusta, Tuula !


Tässä ajatuksia:


* Gramma onnea on parempi kuin kilo viisautta.

                                -  Italialainen sanonta -

* Suuteleminen on kun söisi keittoa haarukalla: milloinkaan ei saa tarpeekseen.

                                - Ruotsalainen sananlasku -


Hyvää, alkavaa viikkoa Sinulle blogini lukija !

Lämpimin ajatuksin,

Salaisen puutarhan emäntä


Jk. Opiskelukaverin lähettämän kirjeen sisällön paljastan ensi viikolla.

Sama




Ei kommentteja: