keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Kävin katsomassa ...


Kävin katsomassa asuntoa, on liian lähellä nykyistä kotiani.

Kävellessäni sinne, olin yllättävän rauhallinen ja asuntoa tuli näyt-

tämään nuori mies.

Asunto sinänsä ihan kiva, tuulikeittiöneen ja yllättävän tilava

mutta :

- astuessani parvekkeelle, tiesin heti, etten voi ottaa asuntoa

- koska piha on täynnä maahanmuuttajien lapsia, jotka tuntevat

  minut (olin kaksi vuotta eräässä koulussa töissä, jossa kaikki

 tuntee minut)

- asunnon lattialla oli paljon ulosottokirjeitä, laskuja sekä

 mainoksia varmaankin kahden kolmen kuukauden ajalta

- oli todella hyvä, että menin katsomaan, ja tiedän ettei se

 ollut vielä minua varten

- kukaan ei tiedä, että kävin katsomassa, ja silti minussa huokuu

  sisäistä  rauhallisuutta -  minkähän takia ?


Tulla lujaksi,

pysyä pehmeänä.

Siinä on haavetta

kylliksi yhdelle elämälle.

- Tommy Tabermann -


Isäni sisko sanoikin eilen minulle osuvasti: muista elää yksi päivä

kerrallaan, mennessämme posliininmaalaukseen.


Voi hyvin,

t. Salaisen puutarhan emäntä


Jk. Ihana kuva poimittu googlesta.

Sama

1 kommentti:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Ei ollut se asunto sinua varten, mutta kyllä sekin asunto vielä löytyy...:)