lauantai 7. marraskuuta 2015

Annan ruusun...



Mieheni työkavereille, tulivat meille työnsä päätyttyä, katsomaan kuinka mieheni voi. Miehelleni oli todella tärkeää, kun kävivät meillä ja näin sai uutta virtaa, sai samalla kuulla miten työpaikalla kaikki ovat ihmeissään hänen saatuaan potkut töistä.  Itse olen yrittänyt sanoa, kun jokin päättyy elämässä niin avautuu uusi ovi uusille asioille.  Nyt huomaan selvän muutoksen miehessä, mikä helpottaa minuakin suunnattomasti ja saan alkaa keskittyä myös omiin asioihin, kuten kandidaatintutkielman loppuun saattamiseksi.

Työkavereista huomasin sen kuinka paljon miehestäni välitetään ja ennen kaikkea olivat huolissaan - kertoi niin kaiken.

Seuraavana aamuna kun hän heräsi ja tuli keittiöön ja kysyi, kävivätkö todella työkaverit eilen meillä, ja kasvoille ilmestyi levollinen hymy.

Siitä tiesin, että elämä alkaa hymyillä miehelle pikkuhiljaa.

Huh, mutta kiitollisena olen todella työkavereiden käynnistä

Salaisen puutarhan emäntä

Ei kommentteja: