Tänään 10.8.2008 on minulle hyvin rakas päivä,
tutustuin saksalaiseen mieheen juuri tasan vuosi
sitten eräässä ystävieni puutarhajuhlissa.
Kuvassa olen Saksassa 80-luvun alussa ja
eikö olekin enteellinen kuva? Sinä ja Sinun
maailmasi : Du und Deine Welt...

Kävin tänään yksin asuntomessuilla ja olin
todella pettynyt, odotin ehkä vähän enemmän.
Kävin ainoastaan omakotitaloissa ja ihmeekseni
huomasin, kuinka kotiini tullessani olen hyvin
tyytyväinen omaan talooni:) Meidän talon
pelastanee hyvä pohjaratkaisu... Vaikka
on pieni toisen silmissä mutta ei minun.

Mukaani sain Mailegin ihanat pienet puput
niitä myytiin puoleen hintaan, olen saanut
uuden kännykän jota en osaa vielä edes
käyttää. Kännykässäni voin ottaa kuvia,
asia josta olen haaveillut vuosia..
Kun nyt harjoittelen kuvien ottoa, saatte
nähdä mimmoiset puput muutti meille.

Aamupäivällä sain Tuulalta ihanan
viestin, mutta minäpä en osannut
vastaamaan takaisin. Tuula on minulle
hyvin rakas täti / ystävä.

Asuntomessuista vielä: kävellessäni
rantaa pitkin, minusta oli surullista
huomata kuinka niin erinäköiset ja
erikokoiset talot oli pystytetty vierek-
käin... Meidän pienestä pihasta ei
naapurit näe, mitä me touhuamme
pihalla mutta Suvilahden pihoilla
taas näkee... ja erityisesti talojen
hinnat olivat hirvittäviä...

Huomenna onkin pojan viimeinen
lomapäivä ja koulu alkaa; vihdoin
ja viimein -> alkaa normaalielämä.

Itse odotan perjantaita, jolloin
pitää ilmoittautua ryhmiin ylio-
pistossa heti aamun varhaisina
tunteina.

Rakkaalleni lähetin runon:

Die Liebe ist wie der Wind.
Man kann sie nicht sehen, und
doch spürt man sie wann
immer sie da ist.

Guten Nacht


Alles ist gut...