keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Ajatuksia omasta elämästäni



- Rudolf Koivun aakkoskortit, poimittu googlehausta -




Olen todella surullinen:

- hiljattain oli nimipäiväni, jolloin kotiväkeni
eikä mol. vanhemmat muistaneet. Sentään kummi-
tyttäreni sekä pojan kummit muistivat teksti-
viestein, siinä kaikki...

- isäntä ei kunnioita tippakaan minua, koti
sekaisin, kun en jaksa siivota, kun opiskelen
toisessa kaupungissa. Sentään pesen joka kerta
pojan vaatteet!

- olen aina ollut meidän perheen primus motor,
nyt todella tekisi mieli heittää pyyhkeen kehään
mutta kun on poika vielä kotona ja hän niin
jumaloi isäänsä yli kaiken...

- olen nykyään hyvin itkuherkkä, mietin ja mietin
omaa jaksamistani...

- tiedän, etten saa mitään äitienpäivänä hemmot-
telua erikseen: en ole koskaan saanut. Paitsi
poikani ollessa pieni ja piirtäessä koulussa äitien
päivän kunniaksi kortit, jokaisen olen säästänyt..
ja olen itse laittanut viime vuosina Suomen lipun
salkoon äitienpäivän aamuna...

- kateellisena olen lukenut miten blogeissa
äitejä muistetaan:
muistakaa olette etuoikeutettuja!
lähden huomenna illalla Turkuun, perjantaina
on kokous ja on odotettavissa pitkä kokous:
äidilläni on perjantaina syntymäpäivä: komennan
pojan ja isännän mummilaan...


*************************************

* " Välillä minun täytyy pysähtyä miettimään,
mikä on tämä elämänvaihe."

* " Parasta, mitä voit tehdä, kun lapset
lähtevät maailmalle: tee samoin."

* "Taivas putoaa niskaan! Taivas putoaa niskaan!"
Pikku-Kana

* " Näyttäkää minulle sankari niin kirjoitan
teille tragedian."
- F.Scott Fitzgerald -

* "Iloisuus ja reipas asenne elämään kaunis-
tavat."

* "Uskalla ottaa se riski, että muutut."

* "Rohkeita vetoja. Aikuisena on tilaisuus
antautua sille, mitä eniten haluaa.
Täydestä sydämestä."

* " Ihminen ei tarvitse mitään niin kipeästi
kuin toista ihmistä, sillä vain kanssa-
ihmisen kautta saamme minuudellemme vah-
vistuksen."

* "Aamun ensimmäisinä hetkinä, kun on hil-
jaista, katselen teestä nousevaa höyry-
kiehkuraa."

* "Jokainen aamu on suuri voitto elämässä."

* "Keho ja tunteet tietävät paljon sellaista,
mitä järki ei käsitä."

* "Ihmisen pitää kuunnella sydämensä ääntä."

*************************************


Surullinen Salaisen puutarhan emäntä

6 kommenttia:

Huopalintu kirjoitti...

Surullista. En tunne sinua, kun olen ollut vasta vähän aikaa lukijana täällä, mutta haluan lähettää myötätuntoisia ajatuksia. Ei ole kiva, jos ei tule huomatuksi merkkipäivinä. Äidit jos ketkä tarvitsevat aina kiitosta ja huomiota äitienpäivänä. Voimia sinulle!

Katsula kirjoitti...

Minäkin olen surullinen puolestasi. On kurjaa kun tuntuu ettei saa arvoistansa kohtelua. Jaksamista!

Minä ostan itselleni äitienpäivä kukan ja jonkin puutarhakirjan, olen tehnyt niin koko äitiyteni ajan. Kukapa se kissanhännän nostaa jos ei kissa itse :) Muistutin miestä että lähettää äidilleen kortin... Minähän en onneksi ole mieheni äiti.

Aurinkoa päivääsi!

-Katsula-

Leena Lumi kirjoitti...

Salainenpuutarhani, katsoin muutaman kerran Oprahia ja sitten hän sanoikin yhdessä ohjelmassa lauseen, joka jäi mieleeni: "Älä anna itse huomiotasi niile, jotka eivät huomioi sinua." Sen jälkeen kirjoitin rnon Päätös, joka on kummassakin blgissani.

Minusta tuo sun toka elämänohjelause oli paras;-)

Minun siiovamiset ovat vähän huonossa ja kaikki muukin, sillä haluan nyt tehdä 'mun juttuja' ja siihen ei kukaan tule esteeksi.

Nosta pääsi ylväästi pystyyn ja ala tehdä 'sun juttuja'!

Ida Maria kirjoitti...

Blogissani on sinulle tunnustus.
Hyvaa aitienpaivaa!

terhipäivikki kirjoitti...

Hei ja oikein lämpimät Äitienpäiväonnittelut!
Tuli niin surullinen olo, kun luin kirjoituksesi.Kuuntele sydämesi ääntä ja mieti mitä oikeasti elämältä haluat. Katsele ympärillesi ja tee asioita, joista saat hyvän mielen. Itsellänikin on ollut kovin vaikea vaihe yhden lapseni vuoksi. Onneksi alkaa jo helpottamaan.
Mukavaa alkavaa viikkoa :)

Anonyymi kirjoitti...

Minulle kävi niin, että unohdin tänä keväänä kokonaan miehen syntymäpäivän. Niin unohtivat lapsetkin. Illalla vasta tytär yhtäkkiä muisti. Olimme noloja. Ja sitten minulle kävi niin, että mies oli leikannut partansa. Huomasin sen vasta kaksi päivää myöhemmin. Ihan kamalaa. Enkä näitä kumpaakaan tehnyt tahallani. Rakastan miestä, ei ole välien kiristymisiä... Silti kävi näin.


Nyt en sitten voi valittaa moneen herran aikaan, jos mies unohtaa jotaina. :-) Syntymmäpäivän unohtamisesta mies oli lähinnä huvittunut, mutta se partajuttu oli pahempi...