tiistai 1. huhtikuuta 2014

Elias Lönnrot



Elias Lönnrot, kuten monet tunnetut suurmiehemme, oli monilahjakkuus.

Hän oli myös suuri luonnon sekä luonnontieteen ystävä. Hän eli 1802 -

1884.

Lönnrot julistikin kasviopin olevan kansanopetuksessa toisella sijalla

heti uskonnon jälkeen. Hän toimitti suomalaisen kulttuurin pioneerilehteä

Mehiläistä. Kaunokirjallisuuden sekä historiallisten kuvausten lisäksi

lehdessä oli myös perustietoja luonnonilmiöistä:

ukkosesta, revontulista, sateesta sekä pilvistä. Lönnrot valitteli suomen-

kielisen luonnontieteellisten kirjallisuuden vähyyttä.

Elias Lönnrotin yhdeksi elämäntehtäväksi tuli kasvitieteellisten oppi-

sanojen luominen suomen kieleen.

Kiinnostuksen kasvitieteeseen sanotaan olevan perua apteekkarioppi-

laana olemisen ajasta Hämeenlinnassa 1820- luvun alussa, runonkeruu-

matkoillaan. Piirilääkärin virkavelvollisuuksiin kuului myös rohdos-

kasvien viljely. Huippunsa tämä työksi muuttunut harrastus saavutti

teoksen Flora Fennica, Suomen Kasvisto v. 1860  yhteydessä.

Tarve suomenkielisestä kasvitieteen oppikirjoista oli suuri.

Kasviston tueksi Lönnrot keräsi lisäksi 900 kasvinäytettä ! Tämä

herbaatio on myöhemmin siirtynyt Turun yliopiston kasvimuseoon.

Flora Fennica ei ole ainoastaan kasviston systemaattinen esittely,

vaan Lönnrot toimi myös valistajana: kasvin yhteydessä on huomioitu

myös sen lääketieteellisestä sekä muusta käytöstä.

Runonkeruumatkoilaan Lönnrotilla oli aikaa ja silmää myös luonnon-

ilmiöille. Ensimmäisellä, Hämeen kautta Savoon ja Karjalaan suuntau-

tuneella matkallaan 1828 hän kirjoittaa:

" Koska tiesin ylioppilas Gottlundin jo koonneen runot täältä (Juvalta)

en edes kysellyt niitä. Sen sijaan huvikseni kokoilin kasveja, mitä

satuin löytämään ja kyselin taloissa niiden suomalaisia nimiä. Keräelmä

kasvien ja muiden luonnonesineiden nimiä mielestäni melkoisesti

edistäisi sen kysymyksen ratkaisemista, missä suomalaisten muinainen

koti oli."

Osan nimityksistä Lönnrot otti suoraan kansankielestä muuttaen niiden

merkitystä. Esimerkiksi ponsi tarkoitti alun perin kainuulaista kirveen-

vartta, luotti oli sahra-auran osa ja yksi- tai kaksineuvoisen neuvo

merkitsi karjalaismurteissa sukuelintä.

Elias Lönnrot syntyi Sammatissa 9. huhtikuuta 1802 kyläräätälin pojaksi.

Kuollessaan 19. maaliskuuta 1884 hän oli suomen kielen emerituspro-

fessori, kahden tieteen tohtori ja kansalliseepoksen luoja, yksi vuosi-

satansa suurmiehistä.

Lähde:

Suomen Luonto 3/2002 : Lönnrot loi Suomen kasvitieteelle kielen,

Veli-Matti Huhta


Vielä lopuksi:

Eino Leino määritteli Lönnrotin sitkeäksi kuin hämäläinen ja herkäksi

kuin karjalainen. Lönnrotin vaatimattomuus on silmiinpistävää -

ehkä juuri se esti häntä ottamasta suurempaa kunniaa.

Kiitos, Elias Lönnrot , elämäntyösi elää edelleen keskuudessamme!


Kiitollisena,

Salaisen puutarhan emäntä

1 kommentti:

KOTIA. kirjoitti...

Mielenkiintoista asiaa. Oikein ihanaa tulevaa viikkoa sinulle :)