Olen kuusikymppinen nainen ja äiti. Kirjoitan elämästäni, ajatuksistani ja unelmistani.
tiistai 1. huhtikuuta 2014
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot, kuten monet tunnetut suurmiehemme, oli monilahjakkuus.
Hän oli myös suuri luonnon sekä luonnontieteen ystävä. Hän eli 1802 -
1884.
Lönnrot julistikin kasviopin olevan kansanopetuksessa toisella sijalla
heti uskonnon jälkeen. Hän toimitti suomalaisen kulttuurin pioneerilehteä
Mehiläistä. Kaunokirjallisuuden sekä historiallisten kuvausten lisäksi
lehdessä oli myös perustietoja luonnonilmiöistä:
ukkosesta, revontulista, sateesta sekä pilvistä. Lönnrot valitteli suomen-
kielisen luonnontieteellisten kirjallisuuden vähyyttä.
Elias Lönnrotin yhdeksi elämäntehtäväksi tuli kasvitieteellisten oppi-
sanojen luominen suomen kieleen.
Kiinnostuksen kasvitieteeseen sanotaan olevan perua apteekkarioppi-
laana olemisen ajasta Hämeenlinnassa 1820- luvun alussa, runonkeruu-
matkoillaan. Piirilääkärin virkavelvollisuuksiin kuului myös rohdos-
kasvien viljely. Huippunsa tämä työksi muuttunut harrastus saavutti
teoksen Flora Fennica, Suomen Kasvisto v. 1860 yhteydessä.
Tarve suomenkielisestä kasvitieteen oppikirjoista oli suuri.
Kasviston tueksi Lönnrot keräsi lisäksi 900 kasvinäytettä ! Tämä
herbaatio on myöhemmin siirtynyt Turun yliopiston kasvimuseoon.
Flora Fennica ei ole ainoastaan kasviston systemaattinen esittely,
vaan Lönnrot toimi myös valistajana: kasvin yhteydessä on huomioitu
myös sen lääketieteellisestä sekä muusta käytöstä.
Runonkeruumatkoilaan Lönnrotilla oli aikaa ja silmää myös luonnon-
ilmiöille. Ensimmäisellä, Hämeen kautta Savoon ja Karjalaan suuntau-
tuneella matkallaan 1828 hän kirjoittaa:
" Koska tiesin ylioppilas Gottlundin jo koonneen runot täältä (Juvalta)
en edes kysellyt niitä. Sen sijaan huvikseni kokoilin kasveja, mitä
satuin löytämään ja kyselin taloissa niiden suomalaisia nimiä. Keräelmä
kasvien ja muiden luonnonesineiden nimiä mielestäni melkoisesti
edistäisi sen kysymyksen ratkaisemista, missä suomalaisten muinainen
koti oli."
Osan nimityksistä Lönnrot otti suoraan kansankielestä muuttaen niiden
merkitystä. Esimerkiksi ponsi tarkoitti alun perin kainuulaista kirveen-
vartta, luotti oli sahra-auran osa ja yksi- tai kaksineuvoisen neuvo
merkitsi karjalaismurteissa sukuelintä.
Elias Lönnrot syntyi Sammatissa 9. huhtikuuta 1802 kyläräätälin pojaksi.
Kuollessaan 19. maaliskuuta 1884 hän oli suomen kielen emerituspro-
fessori, kahden tieteen tohtori ja kansalliseepoksen luoja, yksi vuosi-
satansa suurmiehistä.
Lähde:
Suomen Luonto 3/2002 : Lönnrot loi Suomen kasvitieteelle kielen,
Veli-Matti Huhta
Vielä lopuksi:
Eino Leino määritteli Lönnrotin sitkeäksi kuin hämäläinen ja herkäksi
kuin karjalainen. Lönnrotin vaatimattomuus on silmiinpistävää -
ehkä juuri se esti häntä ottamasta suurempaa kunniaa.
Kiitos, Elias Lönnrot , elämäntyösi elää edelleen keskuudessamme!
Kiitollisena,
Salaisen puutarhan emäntä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Mielenkiintoista asiaa. Oikein ihanaa tulevaa viikkoa sinulle :)
Lähetä kommentti