Luova ajattelu

Rationaalinen ajattelu ei ole ainoa hyvän ajattelun muoto. Myös luovaa

ajattelua tarvitaan. Rationaalinen ja luova ajattelu eroavat toisistaan

aika lailla. J.P. Guilford jakoi ajattelun kahteen luokkaan:

konvergenttiin ja divergenttiin. Konvergentisti ajatteleva etsii oikeaa

ratkaisua loogisesti käyttäen apunaan entuudestaan tuttuja kaavoja.

Divergentisti ajatteleva taas ratkaisee ongelman omaperäisellä, erikoi-

sella tavalla.

Divergentti ajattelu on siis luovaa. Luovuus on oivalluksia, kykyä

nähdä ongelmia, joita muut eivät havaitse  ja kykyä tuottaa uusia

ideoita. Luovassa ajattelussa ei aina luoda kokonaan uutta. Luova

toiminta perustuu paljolti lainaamiseen, jäljittelyyn tai olemassa

olevien ideoiden jalostamiseen ja yhdistämiseen uudella tavalla.

Luovassa ajattelussa käytetään mielikuvitusta. Mielikuvitus ON

ajattelua, jossa ajatellaan asioita, joita ei ole tapahtunut oikeasti,

vaan mielessä. Mielikuvitus on huikea inhimillinen ominaisuus.

Vain ihmisellä on kyky kuvitella ja ilmaista sanallisesti sellaisiakin

asiaintiloja, joita ei todellisuudessa koskaan esiinny.

Tulevaisuuden maailmassa tarvitaan yhä enemmän taitoa ajatella

luovasti ja rohkeasti.

Luovuus ei ole vain joidenkin lahjakkaiden synnynnäinen omi-

naisuus, vaan kaikkien on mahdollista kehittää luovuuttaan.

On totta, että luovuudessa on pieni ripaus inspiraatiota, mutta

suurimmaksi osaksi se on kuitenkin raakaa työtä.

Yksi luovuuden mittari on ns. ideasujuvuus. Anna oppilaille

tehtävä keksiä niin monta uutta tapaa käyttää esim. tuolia,

kun he 10 minuutissa keksivät. Se voittaa kisan, jolla on

eniten ideoita. Tätä tehtävää voi ystävien kanssa vaikkapa

rapujuhlissa kokeilla. Kokeilkaa !

Salaisen puutarhan emäntä